Hyttyskausi vaelluksella - voiko sitä ennustaa?

Hyttysistä puhutaan kesävaelluksilla yhtä varmasti kuin säästä. Jossain vaiheessa vaelluksella joku toteaa, että nyt niitä on enemmän kuin eilen. Toinen sanoo, että tämä on vasta alkua. Kolmas väittää tietävänsä, milloin pahin aika tulee.

Usein ihmiset pyrkivät suunnittelemaan retket siten, että hyttysiä olisi mahdollisimman vähän. Mutta voiko hyttysten huippua oikeasti ennustaa?

Täysin varmasti ei. Silti muutama luonnon rytmi antaa yllättävän hyvän vihjeen siitä, milloin ensimmäiset metsähyttyset ilmestyvät - ja milloin niitä on eniten.

Metsähyttynen - retkeilijän ehkäpä tunnetuin seuralainen

Kaikkiaan maapallolla hyttysiä on tunnistettu noin 3700 eri lajia. Suomessa elää noin neljäkymmentä hyttyslajia. Suurin osa hyttysistä ei juuri vaivaa ihmistä, mutta retkeilijän kannalta muutama laji on erityisen tuttu. Näitä ovat Suomessa esimerkiksi metsähyttynen (Aedes communis), etelässä esiintyvä lehtohyttynen (Aedes cantans) ja pohjoisessa tavattava jänkähyttynen (Aedes hexodontus).

Metsähyttynen. Kuvassa naaras - vain naaraat imevät verta.
Kuva: Owen Strickland / iNaturalist (CC BY 4.0), muokattu.

Niitä yhdistää yksi tärkeä asia: niiden nuoruusvaiheet elävät matalassa seisovassa vedessä. Hyttyset voivat munia suoraan veden pinnalle lammikoihin ja ojiin, mutta myös maahan sellaisiin paikkoihin, jotka keväällä täyttyvät sulamisvesistä. Toukat kehittyvät vedessä nopeasti, ja lämpimissä oloissa koko kehitys munasta aikuiseksi hyttyseksi voi kestää alle pari viikkoa.

Hyttysen toukkia veden pintakalvossa.
Kuva: James Gathany / CDC (CC BY 2.5).

Siksi hyttyskesä riippuu paljon keväästä: mitä enemmän on sulamisvesilammikoita ja mitä lämpimämpi alkukesä on, sitä enemmän hyttysiä yleensä tulee.

Tämä on syy siihen, miksi runsasluminen talvi ja vetinen kevät ennustavat usein hyvää hyttyskesää.

Yllättävän yksinkertainen hyttyslaskuri

Luonnontieteilijät ovat huomanneet, että metsähyttysten kuoriutumista voi arvioida melko yksinkertaisella säännöllä.

Kun terminen kevät alkaa, ensimmäiset metsähyttyset ilmestyvät keskimäärin noin

47 päivän kuluttua.

Terminen kevät tarkoittaa ajankohtaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin nollan yläpuolelle. Ilmatieteen laitos viestii mm. termisen kevään alkamisesta.

Tämä nyrkkisääntö perustuu hyttysten elinkiertoa koskevaan tutkimukseen (Brummer-Korvenkontio M ym.) jo 1970-luvulta, mutta sitä pidetään edelleen varsin käyttökelpoisena karkean tason arviona. (Lähteenä mm. Erä-lehti 8.5.2024.)

Kun kuoriutuminen alkaa, kehitys etenee nopeasti:

suuri osa saman lammikon hyttysistä aikuistuu noin viikon-kahden sisällä.

Tämä selittää retkeilijöille tutun ilmiön:

yhtenä päivänä hyttysiä ei juuri ole - ja muutamaa päivää myöhemmin niitä on kaikkialla.

Hyttyskauden eteneminen.
Kuva luotu tekoälyllä / ChatGPT.

Seuraavalla laskurilla voi arvioida hyttyskauden alkua. Laskuri kertoo, milloin ensimmäiset hyttyset todennäköisesti kuoriutuvat. Tavallisesti hyttysmäärä on suurimmillaan noin viikon–kahden kuluttua tästä ajankohdasta.

Hyttyskauden arvio

Valitse termisen kevään alkamispäivä. Laskuri lisää siihen 47 päivää.

Terminen kevät alkoi:

Kyse on suuntaa-antavasta arviosta, ei tarkasta ennusteesta.

Suomi on pitkä maa - myös hyttysten aikataulussa

Suomessa hyttyskausi ei ala kaikkialla samaan aikaan.

Etelärannikolla ensimmäiset suuremmat hyttysmäärät voivat ilmestyä jo toukokuun lopulla. Keski-Suomessa tyypillinen ajankohta on kesäkuun alku, ja Metsä-Lapissa usein kesäkuun puoliväli. Käsivarren Lapissa pahin räkkä voi alkaa vasta juhannuksen tienoilla.

Erot voivat silti olla suuria vuodesta toiseen. Lämmin kevät aikaistaa kehitystä, kun taas kylmä ja kuiva alkukesä voi viivästyttää sitä.

Miksi tunturissa on usein vähemmän hyttysiä

Moni vaeltaja huomaa saman ilmiön: metsässä hyttyset voivat olla riesana, mutta tunturin laella niitä on vähemmän.

Syy on yksinkertainen.

Hyttysille tärkeintä on seisova vesi ja tyyni ilma.

Metsissä ja soilla on runsaasti pieniä lammikoita, joissa toukat voivat kehittyä. Tunturipaljakalla tällaisia paikkoja on vähemmän. Lisäksi tuuli vaikeuttaa hyttysten lentämistä.

Jo pieni tuulenvire tekee hyttysille lentämisestä yllättävän hankalaa.

Miksi hyttyset pistävät usein nilkkoihin

Moni huomaa, että hyttyset löytävät ensimmäisenä nilkat ja sääret.

Yksi syy löytyy ihobakteereista. Ihon bakteerit hajottavat ihon eritteitä ja tuottavat hajumolekyylejä, joita hyttyset käyttävät suunnistamiseen.

Jalkojen alueella bakteereja on usein runsaasti, ja lisäksi hyttyset lentävät usein melko lähellä maanpintaa. Siksi hajujälki löytyy usein ensimmäisenä juuri nilkkojen korkeudelta.

Entä kun hyttyset voittavat

Vaikka hyttysiä yrittäisi ennustaa, jossain vaiheessa ne yleensä voittavat.

Silloin tärkeintä on hallita oireita. Apteekkien itsehoito-ohjeita noudattamalla saa kerättyä itselleen hyvin toimivan hyttyslääkekaapin. Seuraavaan olen kerännyt peruslääkkeitä, mikäli hyttysille ja muille lentäville hyönteisille on herkistynyt.

Hyttyslääkekaappia

Antihistamiini

Suun kautta otettava antihistamiini voi vähentää kutinaa ja turvotusta. Se hillitsee elimistön histamiinireaktiota, joka aiheuttaa paukamat ja kutinan.

Joillekin retkeilijöille antihistamiini toimii yllättävän hyvin erityisesti alkukesällä, jolloin pistot tuntuvat usein voimakkaimmilta. Itsehoitotuotteista monet apteekit suosittelevat antihistamiinia, jonka vaikuttavana aineena on ebastiini. Näitä myydään mm. kauppanimillä Kestine ja Kestox. Parhaimman tuloksen saa, jos lääkityksen aloittaa jo ennen hyttystenpistoksille altistumista.

Kortisoni- ym. voiteet

Yksinkertainen hydrokortisonivoide rauhoittaa pistokohtaa ja vähentää tulehdusreaktiota. Pieni tuubi kulkee helposti mukana ensiapupakkauksessa. Jotkin retkeilijät käyttävät yhdistelmävoiteita,  esimerkiksi Pantyson. Myös Etono-puikko (antihistamiini) ja aloe vera-geeli voivat auttaa.

Hydrokortisonitabletit

Näitä käytetään yleensä vain lääkärin ohjeen mukaan voimakkaissa allergisissa reaktioissa, eikä niitä yleensä tarvita tavallisessa retkeilyssä. Tarvittaessa myös hyttysten aiheuttamaan allergiseen reaktioon voi käyttää ns. kyytabletteja.

Entä kaupunkihyttyset?

Kaikki hyttyset eivät kuitenkaan kuulu metsien ja soiden räkkään. Myös kaupungeissa ja taajamissa voi esiintyä niin sanottuja kaupunkihyttysiä, eli viemärihyttysiä (Culex pipiens -ryhmä). Kaupunkihyttyset kuuluvat lintuhyttysiin, jotka ovat kuitenkin erikoistuneet pistämään ihmisiä.

Cityhyttynen. Kuvituskuva.
Kuva luotu tekoälyllä / ChatGPT.

Ne lisääntyvät pienissä seisovan veden paikoissa: sadevesitynnyreissä, kukkaruukuissa, räystäskouruissa, ojissa tai vaikkapa ämpärissä, johon on kertynyt vettä. Tällaisissa paikoissa hyttysen toukat voivat kehittyä yllättävän nopeasti.

Kaupunkihyttyset ovat usein aktiivisia erityisesti öisin. Siksi ne saattavat joskus herättää nukkujan. 

Kotipihassa hyttysiä voi vähentää yksinkertaisella tavalla:

poistamalla seisovan veden paikat, joissa toukat pääsevät kehittymään. Linnuilla on myös rooli hyttysten torjunnassa. Linnut syövät jopa kolmanneksen hyttysistä.

Hyttyset kuuluvat pohjoisen kesään siinä missä keskiyön aurinko ja suon tuoksu. Niitä voi yrittää ennustaa ja vältellä, mutta lopulta ne ovat vain yksi osa maisemaa - ja yksi niistä asioista, joista vaelluksilla aina puhutaan.