Matkasuuntia Suomessa - Suomen matkailijayhdistyksen kirja

Viime kesänä divarissa sattui silmiini Suomen matkailijayhdistyksen julkaisema Matkasuuntia Suomessa -kirja. Kirja on julkaistu vuonna 1890, eli satakolmekymmentäviisi vuotta sitten. En ole aivan varma, onko omani näköispainos. Kirja on sen verran hyvässä kunnossa, että todennäköisesti on, mutta täysin varma en ole. Kirjasta on myös leikattu yksi lehti pois, johon näköispainostiedot olisi voitu painaa. Mutta kuitenkin, olihan tuo kirja saatava! Ostin sen, ja olen viettänyt nyt kirjan kanssa useampia hetkiä. Kirja ruokkii hyvin paljon mielikuvitusta, sekä antaa paljon oikeaa ajankuvaa.

Matkasuuntia Suomessa -kirja

Kirjassa on mm. matkasuuntaehdotuksia Suomessa matkustajille. Matkat on jaoteltu seuraavasti:

A. Kiertomatkoja Helsingistä

1. Kolmen päivän matka Lohjalle ja Fiskariin.
2. Viiden päivän matka Lohjalle, Fiskariin, Tammisaareen ynnä Raaseporiin ja Hankoniemelle.
3. Viikon matka läntiselle Uudellemaalle.
4. Neljän päivän matka Kymijoen laaksosta Kotkaan. Kolmen á viiden päivän matka Suursaarelle.
5. Kuuden päivän matka itäisellä Uudellamaalla ja Kymijoen laaksossa sekä Kotkassa.
6. Kolmen päivän matka Tampereelle ja Kangasalle.
7. Neljän päivän matka Tampereelle, Pirkkalaan ynnä Nokialle ja Kangasalle.
8. Kuuden päivän matka Tampereelle, Pirkkalaan ynnä Nokialle, Ruovedelle ja Kangasalle.
9. Viikon matka Hämeenlinnan-Tampereen seuduille sekä Ruovedelle.

B. Matkoja Itä-Suomessa.

1. Kolmen päivän matka: Wiipuri-Imatra-Lappeenranta.
2. Neljän päivän kiertomatka Lappeenrannasta Savonlinnaan ja Punkaharjulle.
3. Viikon kiertomatka Viipurista Imatralle, Savonlinnaan ja Punkaharjulle.
4. Kymmenen päivän kiertomatka Lappeenrannasta Savonlinnaan ja Punkaharjulle, Laatokan seuduille ja takaisin Viipuriin.

C. Viipurista tahi Lappeenrannasta Ouluun Kuopion ja Kajaanin kautta.

1. Viikon matka Viipurista (Lappeenrannasta) Kuopioon ja Kajaanin kautta Ouluun.
2. Kahden viikon matka Viipurista Ouluun, poikkeamalla Imatralle, Punkaharjulle, Kuopion seutuun ja Sotkamoon.

Kirjassa on kerrottu melko seikkaperäisestikin, kuinka mistäkin paikasta pääsee toiseen paikkaan. Matkaehdotukset on kerrottu kulkuvälineineen ja hintoineen. Lisäksi kirjassa on kerrottu, missä paikoissa eri paikkakunnilla kannattaa käydä tutustumassa.

Seuraavassa esimerkkejä matkasuunnista.

Junalla Helsingistä Turkuun vuonna 1890

Mielenkiintoisena tähän päivään peilattuna on vuoden 1890 rautatiematkakuvaus Helsingistä Turkuun. Junahan kulki tuohon aikaan Helsingistä Turkuun Hämeenlinnan kautta. Helsingistä junat Turkuun lähtivät joka päivä klo 8.00 ( 8 a. p.), ollen perillä Turussa klo 17.00 (5 i. p.). Turusta junat Helsinkiin lähtivät klo 2.35 (2,35 a. p.), ollen perillä Helsingissä klo 21.40 (9,40 i. p.). Ensimmäisen luokan matkalippu maksoi 24,59 mk, toisen luokan matkalippu 15,90 mk ja kolmannen luokan matkalippu 11 mk. Vuoden 2024 rahassa nuo olisivat:

• I luokka: 155,81 euroa,
• II luokka: 100,75 euroa ja
• III luokka: 69,70 euroa.

Iisalmesta Kajaaniin vuonna 1890

Ei ollut valtatie 5 vielä samanlainen vuonna 1890 kuin on nyt. Iisalmesta Kajaaniin matkatessa on ollut parasta ottaa ajuri, joka on vienyt koko välin yhdellä hevosella. Hinta on ollut 10-25 mk. Matkan on voinut taittaa myös 16 markasta kyytihevosella, mutta silloin matka on kestänyt pidempään ja matkasta on joutunut maksamaan korotettua kyytipalkkaa.

Matka Iisalmesta Kajaaniin

Inarin Lappia pitkin

Mielenkiintoista kirjassa on myös kuvaukset ja ohjeet Lapista. Kirjassa mm. kerrotaan:

Inarin Lappi on laajaa, sangen harvaan asuttua aluetta, jossa on hohtavan valkeita jäkäläkenttiä, syviä soita, kuohuvia koskia ja lukemattomia järviä.

Kirjassa myös mainitaan, että harva on löytänyt Lapin tien, joten sinne ei kannata lähteä sellaisen, joka ei ole tottunut vaivoihin ja rasituksiin. Pelkästään se, että peruselintarvikkeita ei ollut helposti saatavilla, aiheutti haasteita matkailijalle. Kirjan mukaan matkailijan tulikin ottaa mukaansa suklaata, teetä, sokeria, sekä myöskin mielellään jauhoja, ryynejä ja konjakkia. Kirjan mukaan kahvia saattoi saada paikallisilta matkan varrella. Lisäksi matkailija saattoi kalastaa harjuksia ja taimenia virtavesissä. Lisäksi metsästystaitoinen saattoi metsästää karhuja, kiirunaa, erilaisia hanhia, sekä joutsenia. Metsästäjälle Lapin metsissä ja vesillä olikin paljon tarjottavaa. Itikoita oli myös tuolloin. Kirjassa neuvotaan käyttämään itikoiden torjuntaan pikiöljyä sivellen sitä 10-15 minuutin välein. Myös huopahattuun kiinnitettävää harsoa suositeltiin käytettäväksi.

Lopuksi

Kirja herättää kaikilla tavoilla mielikuvituksen. Olisi mielenkiintoista joskus kulkea jonkin kirjassa esitetyn matkan ja miettiä sitä, kuinka maisemat ovat reilussa vuosisadassa muuttuneet.

Matkasuuntia Suomessa kartalla.

Vaikka kirja ei olekaan varsinainen retkeily- ja vaellusaiheinen tai eräkirja, niin se on oiva lisä kirjahyllyyn. Kirjasta täydet viisi kuppia pannukahvia. Suosittelen hankkimaan, jos jostain vain kirja eteen tulee.

Annan tälle kirjalle arvosanaksi 5/5.