Kupillinen pannukahvia

Tervetuloa Pannukahvi-blogin äärelle! Täällä voit nauttia kupillisen virtuaalista pannukahvia ja sukeltaa luontoelämysten ja retkeilyn maailmaan.

Tässä blogissa haluan jakaa kanssanne kokemuksiani retkistä, luonnossa kokemistani elämyksistä ja ajatuksiani retkeilystä. Sellaisia, jotka ovat itseäni lähellä olevia. Ja sellaisia, joista ajattelen olevan myös lukijalle hyötyä.

Pannukahvia tulossa

En osaa sanoa, voiko ulkoilmaelämääni kutsua harrastukseksi. Jo lapsuudessani olen viihtynyt luonnon keskellä. Lapsuudessa ja nuoruudessa kuljin osan koulumatkastanikin jossain vaiheessa veneellä. Joskus ulkoilmaelämä on ollut harvempaa, joskus tiivimpää. Viime vuosina luonto on ollut taas tärkeä henkireikä, josta ammentaa voimaa ja jossa käydä maadoittumassa.

Minulle retkeily on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Uskon, että retkeilyssä ei koskaan voi olla valmis, ja aina on uusia asioita opittavana. Pyrin tekemään retkeilystäni mahdollisimman kestävän ja ympäristöystävällisen. Haluan liikkua luonnossa niin, etten jätä jälkeäni ja kunnioitan luontoa ja sen asukkaita.

Pyrkimyksenäni on tehdä vuodessa yhdestä kolmeen pidempää vaellusta. Tosin viikon tai sen pidemmät vaellukset jäävät vuosittain kahteen. Usein tulee tehtyä myös road trippejä, joihin yhdistyy sitten päiväretkiä tai useamman vuorokauden pituisia pidempiä retkiä. Käytän pidempien reissujen suunnitteluun melko paljon aikaa. Saatan aloittaa seuraavan kesän pidemmän vaelluksen suunnittelun jo ennen joulua, jopa ennen talvea. Kohteet valitsen kulloisenkin mielenkiinnon mukaan. Hienoissa, tunnetuissa paikoissa ja maisemissa on mukava käydä, mutta myös itse löytäminen on vähintään yhtä palkitsevaa. Yksi maisema ja paikkahan ei ole myöskään koskaan samanlainen. Se on se hetki, joka palkitsee.

Blåvatnetilla pilvisenä päivänä

Toivottavasti viihdyt tekstien parissa! Voit keskustella kommenttikentässä. 

t.mikko