Retkeilijän ensiapupakkaus

Metsässä liikkuessa tapaa usein luottaa siihen, että mitään ei satu, ja useimmiten ei satukaan. Silti reppuni pohjalla kulkee mukana vähintään pieni ensiapupakkaus. Ensiapupakkaus on niitä varusteita, joita ei toivottavasti tarvitse kaivaa esiin, mutta joiden olemassaolo tuo edes hieman mielenrauhaa. Tässä avaan oman ensiapupakkaukseni ja ajatuksia ensiapupakkauksista yleensäkin.

Oman ensiapupakkaukseni olen kasannut vuosien varrella. Olen hankkinut sekä valmiita ensiapupakkauksia että täydentänyt niitä apteekista saatavilla varusteilla. Sisältö ei ole mitenkään virallista, vaan omien kokemusten ja ajatusten mukana tullutta. Lisäksi olen kysellyt vinkkejä sosiaalisessa mediassa, mm. facebookin retkeilyaiheisissa ryhmissä. Painotan nyt vielä, että en ole hoitoalan alan ammattilainen, joten minun pakkauksen sisältöön on hyvä suhtautua varauksella. Tämä blogipostaus ei ole siis mikään ohje.

Tärkeintä ensiapupakkauksessa mielestäni on se, että se soveltuu juuri omaan käyttöön. Jos pakkauksen hankkii valmiina pakkauksena, on tärkeää käydä sisältö läpi, jotta ensinnäkin tietää mitä pakkauksesta löytyy ja toisekseen pakkausta voi tarvittaessa täydentää tai korjata. Lisäksi on hyvä tietää, kuinka pakkauksen sisällä olevia tarvikkeita käytetään. Oman pakkauksen olen kasannut ihan puhtaasti oman toiminnan riskiarvioon perustuen. Olen kokenut tarvitsevani varautumista mm. seuraaviin tapauksiin:

• haavat, nirhaumat, tikut ym. vierasesineet,
• nyrjähdykset,
• palovammat, sekä
• sairastumiset.

Ensiapupakkaukset

Itselleni ensiapupakkauksen läpikäynti ennen vaellusta on yksi oma rituaalinsa, ja kuuluu tärkeänä osana vaellukselle valmistautumiseen. Pakkauksen sisältö voi olla erilainen riippuen mm. retken kestosta, tyypistä ja ajankohdasta. Minulla on käytössä nykyisin kaksi erillistä pakkausta. Pienempi pakkaus kulkee mukana kaikilla päiväretkillä; kevyesti, mutta riittävästi. Isompi pakkaus taas pakataan mukaan aina pidemmille vaelluksille ja yön yli retkille, jolloin tarve ja etäisyys avusta on toista luokkaa.

Ensiapupakkaus I - kattavampi kokonaisuus

Tämä setti kulkee mukana, kun lähden viikonloppuretkeä pidemmälle retkelle. Sisältö on rakennettu kattamaan pienistä nirhaumista vähän vakavampiin vammoihin, joten se sisältää:

• haavanhoitotarvikkeita,
• hiertymien hoitotarvikkeita,
• palovammojen hoitotarvikkeita,
• desinfiointi- ja puhdistusvälineitä,
• lääkkeitä, sekä
• muita varusteita, kuten vedenpuhdistustabletteja, pinsetit, sakset, kuumemittari, avaruuslakana, elvytysohjeet ja tajuttoman potilaan ensiapuohjeet

Kokonaisuus painaa noin 530 g, mutta paino perustelee itsensä: tässä laukussa on varauduttu siihen, että apu voi olla kaukana ja itsenäinen toiminta tärkeää. Pakkauspussina käytössäni on Sea to Summitin kolmen litran First Aid Dry Sack. Pussi on vedenpitävä ja siitä ilmenee heti, että kyseessä on ensiapupakkaus.

Ensiapupakkaus 1 sisältö

Ensiapupakkaus II - kevyt ja riittävä

Pienempi ensiapupakkaus kulkee usein mukana lyhyemmillä retkillä, päivälenkeillä tai esimerkiksi silloin kun pidemmillä retkillä lähden leiristä päiväretkelle.

Pienemmän ensiapupakkauksen sisältö:

• eri kokoisia kangaslaastareita,
• haavapyyhkeitä,
• itsekiinnittyviä haavasidoksia,
• ensiside, "4-in-1 ensiapuside", sekä
• traumasakset.

Pienempi ensiapupakkaus

Tämä pieni setti riittää pieniin haavoihin ja perusensiapuun. Painoa setillä on noin sadan gramman verran ja se tuo mielestäni riittävästi turvaa päiväretkille. Setti on pakattu Cederrothin pieneen ensiapupakkaukseen.

Käytännön huomioita

Kotona minulla on nämä ensiapupakkaukset siten saatavilla, että nämä samat on tarkoitettu käytettäväksi myös kotona. Suurin käyttöhän on haavanhoitotarvikkeilla ja särkylääkkeillä. Kuten aiemmin mainitsin, käyn pakkauksen yleensä läpi ennen vaellusta. Käytännössä ennen pidempää vaellusta. Tällöin pakkaus tulee käytyä läpi huolellisemmin 1-2 kertaa vuodessa. Se on aina tapauskohtaista, kuinka vanhentunutta materiaalia pakkauksessa säilytän. Esimerkiksi vinyylihanskat taitavat olla vuonna 2012 pakattu steriilisti.

Lääkkeiden suhteen on hyvä olla erityisen varovainen. Itselläni on särkylääkkeistä sellaisia, joita voi tarvittaessa antaa myös muillekin. Kyypakkaus minulla on pääasiassa allergisten reaktioiden varalta. Antihistamiinit luen henkilökohtaisiksi lääkkeiksi. Imodium on mukana, mutta kynnys sen käyttöön metsässä on ainakin itselläni korkea.

En ole pakannut ensiaputarvikkeita kevyempiin pakkauksiin ihan siitä syystä, että voihan olla tilanne, jossa itse olisin avuntarvitsija, tai muusta syystä joku penkoo tavaroitani ensihädässä. Auttajien on tällöin helpompi löytää ensiaputarvikkeet verrattuna siihen, jos ne olisivat esimerkiksi minigrip-pusseissa hukkuen muuhun varustukseen.

Loppuun vielä Disclaimer: Tämä teksti perustuu omiin kokemuksiini retkeilystä ja ensiapupakkauksen kasaamisesta. En ole terveydenhuollon tai retkeilyn ammattilainen, joten ota nämä vinkit vastaan terveellä järjellä ja sovella tarpeen mukaan.